Mennäänkö metsään?

Sanonta, että ”Suomi elää metsästä” on edelleen ja myös tulevaisuudessa paikkaansa pitävä sanonta. Kun erilaiset kovaääniset tahot ovat toistaneet kuvitteellista mantraa metsien tuhoamisesta, on todellisuus alkanut hävitä ja ilmastoahdistus nousta. Suomessa osataan hoitaa metsiä, näin on tehty vuosikymmeniä ja näin tehdään tänäkin päivänä. Toki kehitettävääkin löytyy edelleen. Kuitenkin Suomessa on metsien osalta tartuttu yksisilmäisesti ilmasto ja hiilinielukeskusteluun, vaikka meidän pitäisi katsoa kokonaisuutta. Pitäisi arvioida metsien vaikutusta talouteen, työllisyyteen, omaisuuteen ja toki myös ilmastoon.

Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2021 yli 18 miljardia euroa ja Suomen tavaraviennistä sen osuus on lähes 20%. Taloudellista merkitystä nostaa se, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta. Metsä työllistää välittömästi ja välillisesti lähes 120 000 henkilöä. Metsän verotulokertymä valtiolle on erittäin merkittävä. Metsä on myös uusien innovaatioden tuottaja esim. lääketeollisuudessa. Samaan aikaan näiden positiivisten vaikutusten kanssa on Suomi on kyennyt vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisen 15 vuoden aikana, noin 36%. Myös suojelluille metsille on tarpeensa ja paikkansa ja Suomessa onkin tällä hetkellä suojeltuja metsämaita 2,9 milj.hehtaaria.

Metsä vaikuttaa myös ihmisiin. Meistä useimmat saavat metsässä liikkumisesta hyvinvointia. Marjastus, sienestys ja muu metsien virkistyskäyttö on jokamiehen oikeus. Kuntoutustyössäni ratsastusterapeuttina yli kahdenkymmenen vuoden ajan on jokaikinen lapsi ja aikuinen halunnut ratsastaa metsässä, koska metsä on ainutlaatuinen, voimaannuttava ympäristö.

On syytä kuitenkin muistuttaa, että Suomessa jokaisen neliömetrin metsää omistaa joku yksityinen tai yhteisö. Etelä- ja Keski Suomessa yksityishenkilöt omistavat noin 75% metsistä. Vuonna 2021 bruttokantorahatuloja saatiin 2,7 miljardia euroa. Sekä talous- että verotulovaikutus on merkittävä.

Toivon poliittiseen keskusteluun enemmän kokonaisarviointia ja laaja-alaisempaa katsantokantaa. Niin myös tavoitteet saadaan kirkkaammiksi!

Mikä saisi meidät huolehtimaan itsestämme?

Me kaikki tiedämme, että liikunta parantaa sydämen hapenottokykyä, pienentää veren hyytymistaipumusta ja verisuonitukosten vaaraa. Se ennaltaehkäisee sydäntapahtumia ja aivoinfarkteja muun muassa alentamalla kolesterolia ja verenpainetta. Liikunnan on havaittu olevan hyväksi myös aivoille ja muistille. Sen avulla muun muassa stressinhallinta parantuu, vireystaso ja energisyys nousevat, nukahtaminen helpottuu ja unen laatu kohenee. Liikunta voi myös vähentää tai lievittää masennus- ja ahdistuneisuusoirehdintaa. Kun liikkuu kaverin tai kavereiden kanssa, liikkuminen vahvistaa myös ihmissuhteita.

Jo 30 minuutin päivittäinen liikkuminen alentaa huomattavasti tyypin 2 diabeteksen riskiä. Jo puhjenneessa diabeteksessa liikunta parantaa verensokeritasapainoa. Vähäinenkin liikunnan lisääminen on hyväksi, etenkin jos liikuntaa ei ole ennen juurikaan harrastanut. Tutkimuksissa on havaittu, että vähiten liikkuvat hyötyvät eniten liikunnan lisäämisestä. Kevytkin liikunta on hyödyksi.

Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Terveyspalvelujen käyttö 214 milj.€, sairauspoissaolot 56 milj.€, lääkkeet 49 milj.€, tuloverojen menetys 1843 mil.€, työkyvyttömyyseläkkeet 325milj.€, Ikääntyneiden laitoshoito 419 milj.€ ja maksetut työttömyysturvaetuudet 21 milj.€.

Fortumin tappio Uniperissa oli 6 miljardia euroa. Mutkia suoriksi oikoen tämä tappio siis voitaiin kuitata kahdessa tai kolmessa vuodessa, jos pitäisimme paremmin itsestämme huolta. Siinäpä ajatelemisen aihetta.

Minä nautin liikunnasta, en kaikenlaisesta liikunnasta, mutta minulle sopivasta liikunnasta. Alakoulussa en nauttinut liikunnasta, kasvoin aikaisin pituuteni ja olin kömpelö.Silti pidin hiihdosta ja ratsastuskesta. Ne olivat minulle sopivia liikkumisen muotoja. Yläkoulussa en ollut missään huippuhyvä, mutta tasainen suorittaja. Liikunnasta tuli minulle myös ammatti, jossa olen saanut ohjata, kannustaa ja tukea hyvin erilaisia ihmisiä. Tärkeintä on löytää itselle sopiva liikkumisen muoto välittämättä muiden mielipiteistä. Pääasia, että liikkuu.

90-luvulla puhuttiin paljon terveysliikunnasta ja sen merkityksestä. Se asia ei ole muuttunut mihinkään, vaikka vuosikymmenet vierii. Kaikki liikunta, liikkuminen ja aktiivisuus edistää terveyttä. Jokaisella askelella on merkitystä!

Eläimillä on suuri merkitys monen ihmisen mielen hyvinvoinnille. Oli eläin sitten kissa, koira,hevonen, lammas tai lehmä. Kiintymyssuhde omaan eläimeen on vahva, joskus jopa vahvempi kuin toiseen ihmiseen. Eläin kuuntelee, ei moralisoi, on läsnä, antaa ymmärrystä, lohtua ja tukea.

Tärkeää on liikkua itselle sopivalla tavalla ja tempolla ja itse valitsemassaan seurassa. Ihan tärkeintä on löytää itselle sopiva liikkumisen muoto välittämättä muiden mielipiteistä. Pääasia, että liikkuu!

 

 

EtusivuKirjoituksia ajankohtaisista aiheista